Itä-Uudenmaan maakuntakaava kattaa entisen Itä-Uudenmaan maakunnan eli kymmenen kunnan alueen. Kaava on kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet vuoteen 2035. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan helmikuussa 2010 lukuun ottamatta Porvoon Kuninkaanportin vähittäiskaupan suuryksikön aluevarausta, Loviisan Määrlahden vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää sekä Vanhakylän ja Pukaron erikoiskaupan suuryksikkö merkintää. Päätöksellä kumottiin Itä-Uudenmaan aiemmat useassa eri vaiheessa tehdyt seutukaavat, lukuun ottamatta Helsinkiin liitettyä Östersundomin aluetta. Tällä liitosalueella ovat voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava 2000 sekä aiemmat seutukaavat, jotka vuoden 2010 alusta muuttuivat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi maakuntakaavoiksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä 6.4.2011 Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyistä valituksista. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan merkinnät ovat kumottu kokonaisuudessaan myöhemmin vahvistettujen maakuntakaavojen myötä. Katso ajantasainen kaavatilanne Uudenmaan liiton kotisivuilta.

Uudenmaan ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Kaava sai lainvoiman, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi 8.10.2012 viisi ministeriön vahvistamispäätöksestä tehtyä valitusta. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Vaihemaakuntakaavasta tehtiin 17 valitusta, jotka ympäristöministeriö hylkäsi vahvistaessaan kaavan. Valitukset koskivat muun muassa jäte- ja energiahuollon alueita, merkittävien kiviainesvarantojen alueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja viheryhteystarpeita. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö katsoi, että kyseiset kaavamerkinnät perustuvat riittäviin selvityksiin ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnät ovat kumottu kokonaisuudessaan myöhemmin vahvistettujen maakuntakaavojen myötä. Katso ajantasainen kaavatilanne Uudenmaan liiton kotisivuilta.

Ympäristöministeriö vahvisti 14.12.2012 Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan, jonka maakuntavaltuusto oli hyväksynyt joulukuussa 2011. Ministeriö hylkäsi molemmat valtuuston päätöksestä tehdyt valitukset ja määräsi kaavan tuleman voimaan heti, jo ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Samalla voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan Suomenojan puhdistamoa ja puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevia merkintöjä. Espoon kaupunki on päättänyt uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta, sillä Suomenojan puhdistamon käsittelykapasiteetti on käymässä riittämättömäksi asukasmäärien ja ravinnekuormituksen kasvaessa. Puhdistamon ja tarvittavien siirtoviemäreiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Vuonna 2020 valmistuvaksi arvioidussa Blominmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään Espoon ja Kauniaisten jätevesien lisäksi Kirkkonummen, Siuntion, Länsi-Vantaan ja mahdollisesti Vihdin jätevedet Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan merkinnät ovat kumottu kokonaisuudessaan myöhemmin vahvistettujen maakuntakaavojen myötä. Katso ajantasainen kaavatilanne Uudenmaan liiton kotisivuilta.